Valikko Sulje

Säveltäjä, kapellimestari, harmonikkataiteilija Timo-Juhani Kyllönen

Osta levy! Timo-Juhani Kyllönen Sacral Music CD FUGA

Upea orkesterilevy ilmestynyt 6.8.2008

Sinfonia nro 1 Op. 8 (1985-86)

Kyllönen sävelsi 1. sinfoniansa Moskovassa.  Teoksen alkuperäinen idea syntyi talvella 1985 hänen matkustaessaan Müncheniin. Säveltäjä kuvaa teosta synteeesiksi Moskovan opeskeluaikoina koetuista ja eletyistä tunteista.  Yksiosainen sinfonia jakautuu kolmeen jaksoon.  Teoksen avauksena kuullaan alkusoitto-aihe, johon säveltäjä on kätkenyt rytmisinä elementteinä hänen oman etu- ja sukunimensä tavurakenteen.  Tätä seuraa eloisampi jakso, johon sisältyy enteellisesti myös lyyrisiä aiheita.  Nämä johtavat teoksen hitaaseen, lyyriseen osaan.  Kun ”nimiteema” sitten palaa, se onkin toteutettu patarumpujen glissandoin.  Päätösjakso luo synteesiä yhdistellessään sinfonian eri aiheiden fragmentteja.



Näyte: Sinfonia 1

Konsertto harmonikalle ja sinfoniaorkesterille nro 1 Op. 60 (2000-2001)

Harmonikkakonserton ensimmäinen osa alkaa uhmakkaalla tritonus- ja sekunti-intervalliin perustuvalla alkumotiivilla, joka antaa tulista energiaa teoksen koko ensiosalle ja harmonikkasoololle.  Ensimmäistä huipennusta seuraa harmonikan kadenssi maustettuna conga-rumpujen rytmikuviolla – kuin heijasteena säveltäjän monilta Latinalaiseen Amerikkaan tekemiltä matkoilta.

Toinen osa alkaa jousten luonnon rauhaa kuvaavalla harmonialla, ja maisemamaalailuun yhtyy pian harmonikka.  Motiivinen kehitys tapahtuu kiinteässä yhteydessä melodian kehittelyyn: harmoninen ja polyfoninen tekstuuri värittää melodialinjaa.

Kolmannessa osassa aiemmin vihjaavasti esiintynyt synkooppiaihe ottaa täyden vallan.  Solisti ja orkesteri käyvät vuoropuheluita, kunnes lopun codassa eri teemat ja ajatukset vievät energiavirtaa yhä suuremmalla pauhulla kohti lopun kulminaatiota.

Näyte: Konsertto harmonikalle ja orkesterille

Lichtenthal (Valon laakso) Op. 43 (1997-98)

Lichtenthal-runoelman alkuperäine inspiraatio on peräisin Baden-Badenin Brahms-talosta, jossa Kyllönen vietti aikaa keväällä 1997.  Talo sijaitsee vanhasta Lichtenthal-luostarista nimensä saaneessa laaksossa.  Siellä säveltäjää innoittivat lintujen konsertit Schwartzwaldin humisevissa metsissä.

Saman vuoden syyspuolella Kyllönen matkusti useiden sävellys-konserttiensa vuoksi Brasiliaan ja edelleen Kuubaan.  Brasiliassa hän ihastui cuica-nimiseen lyömäsoittimeen, jota hän käyttää myös Lichtenthalissa.

Teos esittelee ydinmateriaalinsa heti avauksessa: ylöspäisen suuren sekunnin ja alaspäisen pienen terssin kiivailua kommentoivat lyömä-soitinsektion claves, patarummut ja kellot neljäsosaiskuin.  Luonto herää ja musiikki lähtee suggestiivisesti ja suksessiivisesti liikkeelle kuin herkkää tasapainoaan etsivä ekosysteemi.



Näyte: Lichtenthal

Concerto grosso Op. 65 (2002)

Timo-Juhani Kyllönen kirjoitti Concerto grossonsa vanhan genren alkuperäistä ideaa kunnioittaen, ts. sen historiallisena muotoperiaatteena on orkesterin ja solistien vuorottelu.  Kyllönen käyttää teoksessaan Händelin ja Corellin tavoin orketerin konserttimestaria yhtenä Concerto grosson solistina.  Tärkeitä solistisia instrumentteja ovat myös huilu ja marimba.  Konsertoiva orkesteri haastaa solisteja dialogiin kanssaan.  Mutta vaikka genre on vanha, teos edustaa tyylillisesti omaa aikaamme ja Kyllösen uskollisuutta melodiselle ajattelulle.  ”Minua on aina kiehtonut löytää teoksiin dramaturginen ja emotionaalinen linja.  Käytän melodialinjaa kuin ’punaisena lankana’, jonka ympärille maalaan maisemaa harmonioiden ja polyfonian keinoin”, Kyllönen toteaa teoksestaan ja tyylistään.



Näyte: Concerto grosso

Kuninkaiden kirja / Esitykset

Liput voit ostaa täältä

klikkaamalla päivämäärää:

to 05.11.2009 klo 19:00                          

Leppävaara Soittoniekanaukio

Soittoniekanaukio 1 A 02600 Espoo

pe 06.11.2009 klo 10:00

pe 06.11.2009 klo 19:00

Koko perheen fantasiaooppera

Kuningas on kutsuttu Brysseliin pitämään puhe koko Euroopalle. Pahaksi onneksi protokollan sisältävä Kuninkaiden kirja on mystisesti kadonnut. Kuninkaan ja hovin toilailua seuraavat lapset saattavat koko hoviväen arvot uuteen järjestykseen tässä koko perheen fantasiaoopperassa. Ooppera on toteutettu yhteistyössä espanjalaisen Andalusian musiikkiyhdistyksen kanssa.

Kesto 1 h 20 min, ei väliaikaa
Esityskieli espanja, tekstitetty suomeksi.
Yli 7-vuotiaille.

Rooleissa: Juha Kotilainen, Vilma Kiviniemi ja Viktor Vansen, Janne Sundqvist, Reetta Ristimäki,  Juha Hostikka, Mika Nikander,  Hermanni Rask, Desirée Seglar Rodríguez ja Pedro Miguel Calvo Durán
Sävellys: Timo-Juhani Kyllönen
Libretto: Maritza Núñez
Kapellimestari: José Luis Lopéz Aranda
Korrepetiittorit: Ilona Lamberg ja Emil Holmström
Puku- ja lavastesuunnittelu: Taina Relander
Valosuunnittelu: Pietu Pietiäinen
Projisoinnit: Paco Rodriques

Kapsäkki menestyi Cádizissa – ”Lumoava idea” (DdC 21.3.09

Timo-Juhani Kyllösen säveltämä perheooppera Kuninkaiden kirja / El Libro de los Reyes kantaesitettiin Cádizissa, Espanjassa19.3.2009. Kantaesityksen lisäksi – jossa yleisöä oli n. 800 – yli 400 koululaista seurasi kenraaliharjoitusta.

Musiikkiteatteri Kapsäkin yhdessä Madridin Instituutin ja Cádizin kaupungin kanssa toteuttama oopperaproduktio sai paljon huomioita Andalucian mediassa. Lehdistö ja paikallistelevisio seurasivat esityksen valmistumista koko ensi-iltaa edeltävän viikon pormestarin ja kulttuurijohtajan tiedotustilaisuudesta lähtien. Paikallisessa lehdistössä huomioitiin erityisesti Cádizissa harvinainen nykymusiikki sekä lapsille ja perheille suunnattu oopperatuotanto.

Lehtiartikkeleiden otsikoina Espanjassa mm. ”Cádiz vastaanottaa torstaina Falla-teatterin kanssa tuotetun ensimmäisen perheoopperan”, ”Kuninkaiden kirja ilmestyy ja katoaa Cádizissa”, ”Kuninkaiden kirja tuo lasten maagisen maailmankaikkeuden askelta lähemmäs” ja ”Lumoava idea”.

”Projektin cadizilaiset vastuuhenkilöt totesivat, että tämän ensi-illan myötä Cameratasta tulee espanjalaisen perhenykyoopperan pioneeri ja he olivat yhtä mieltä siitä, että käsillä oleva projekti on esimerkki taiteellisesta lähentymisestä – “kaukaisista kulttuureista” olevat taiteilijat työskentelevät yhdessä, kielen ja kulttuurin muurit ylittäen.” (La Voz 17.3.2009)

”Vasta viime minuuteilla, vietettyään lähes kaksi tuntia omituisessa hypnoosissa, he alkavat jälleen vääntelehtiä penkeillään ja kaivata heitä ulkona odottavan auringon valoon. Esiripun laskiessa, raivoisat aplodit. Järjestäjien helpotukseksi sosiologinen kokeilu on onnistunut kerrassaan täydellisesti.” (La Voz 20.3.2009)

”Musikaalisesti teos rakentuu melodisten linjojen varaan, jotka seuraavat (ja kuvailevat) henkilöhahmoja, aina lähes jos ei täysin atonaalisesti, harmoniat ja rytmit erottuvat upeasti ja rohkeasti, mukautuen tyyliltään selkeästi aistittavaan sopusointuun ja palvellen oivallisesti kutakin näyttämöllä kehittyvää tapahtumaa ja kieltä (espanjaa), jota lavalla puhutaan. Olin huomaavinani häikäisevän upeassa partituurissa vaikutteita Schönbergiltä (Pierrot Lunaire & Moses und Aron) ja Alban Bergin Lulusta; jotkut sävelmuodot muistuttivat Joaquín Rodrigosta ja Rodolf Hallfterista sekä erityisesti – ja epäilemättä – Fallan omasta Retablosta. Kyllönen käyttää hyvin pelkistettyä orkesteria, josta kuitenkin lähtee suhteettoman, yllättävän ja oivallisen runsaita iskuja; yleisvaikutelma, äänimaailma on suurenmoinen, parasta koko illassa. Näyttämöllä kaikki toimivat moitteettomasti, niin laulajina kuin näyttelijöinäkin. Erityisesti on toki korostettava arvostettua Juha Kotilaista, nimiroolin Kuningasta, joka tässä roolissa ja teoksessa on eräs parhaista bassoista, joita olen kuullut.”

(Diario de Cádiz 21.3.2009)